tiistai 5. huhtikuuta 2016

Kohti Varvaraa


Tammikuun toisena päivänä kuluvaa vuotta oli herätyskello asetettu soimaan, vaikka olikin vapaapäivä. Läppäri oli hyvissä ajoin valmiudessa ja MPK:n koulutuskalenteri auki välilehdillä. Olin kirjautunut järjestelmään ja kello kävi kohti kahdeksaa… NYT! Hämäläiseksi väittäisin olevani nopea, kun ilmoittautuminen Varvara-harjoitukseen oli tehtynä klo 08.01!

Sen jälkeen alkoi piinallinen odottaminen, olisinko mukana kyberturvallisuus-kurssilla. Pikkuhiljaa tietoja alkoi tippua, ja Facebookissa keskustelu kävi kuumana; Aika moni kavereista oli jäänyt ns. rannalle. Vihdoin kävi ilmi, että olin onnekas: ”Teidät on hyväksytty koulutukseen…”

Tammikuussa tuntui että Varvara on vasta pitkän ajan päässä, hamassa tulevaisuudessa. Vaan nythän se jo kolkuttelee ovella, enää reilu pari viikkoa! Vapaat on anottu ja myönnetty, kyyti järjestynyt, muuta en enää oikeastaan voikaan tehdä, kuin odotella innolla.

Varvara on itselleni kolmas Nasta-harjoitus, ensimmäinen oli vuoden takainen Santis, ja puoli vuotta sitten olin mukana Syyslennossa.

On oikeastaan vaikea käsittää, että Santiksesta on vasta vuosi, niin paljon on tapahtunut tässä välillä. Oikeastaan kaikki alkoi uudenvuodenlupauksesta. Päätin, että vuonna 2015 on aika kokeilla juttuja, joita olen aina halunnut kokeilla. Joskus olin vahingossa päätynyt NVL: sivuille ja lukenut Nasta-harjoituksista ajatellen, että tuohan voisi olla kiinnostavaa. Tuumasta toimeen siis. Ilmoittauduin ja pääsin mukaan Suomen nainen maanpuolustajana -kurssille Santahaminaan. Viikonloppu oli hieno, luennot mielenkiintoisia ja miljöö upea! Kipinä oli syttynyt! Vuoden aikana olen ollut mukana useilla MPK:n kursseilla, mm. kokeillut pistooliammuntaa ja ylittänyt itseni yöpymällä teltassa (trauma liian monista Bodom-tarinoista + hämähäkkikammo, huuuh!), yrittänyt avustaa muonituksessa. Olen oppinut varautumisesta ja sähköttä selviämisestä, maistanut pettua ja sytyttänyt nuotiota. Saanut monta uutta ystävää ja mikä parasta, nauranut monet naurut samanhenkisten ihmisten kanssa!

Millä mielin te muut odotatte Varvaraa? Jännittääköhän ensikertalaisia yhtä paljon, kuin minua vuosi sitten? Toivon kaikille mahtavaa viikonloppua ja onnistunutta harjoitusta!

Satu-Maarit Alander


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti