Erityisryhmä mukana LINNA-harjoituksessa Kajaanissa

Olin toivonut jo pitkään että mahdollistettaisiin myös erityisryhmän osallistuminen Nasta harjoituksiin ja keskustellut siitä myös pääsihteeri Lotta Mertsalmen kanssa, joka ei nähnyt estettä sen järjestämiselle.

Kun alettiin rakentaa ohjelmaa Linna 2012 harjoitusta varten, tein ehdotuksen alueneuvottelukunnan kokouksessa, että nyt olisi hyvät mahdollisuudet järjestää erityisryhmälle oma kurssi ja näin mahdollistettaisiin myös heidän tulo mukaan Nasta harjoitukseen. Olikin mukava saada myötämielinen tuki alueneuvottelukunnalta kurssin järjestämiseksi ja yhdessä Aila Alasalmen kanssa laadimme rungon erityisryhmälle jonka nimeksi tuli Elämyksiä ja arjen turvallisuutta. Ideoita erilaisista pienistä kursseista syntyi vauhdilla ja niistä kokosimme toimivan kokonaisuuden kolmelle kurssipäivälle.

Sovimme että kurssilaisia olisi vähintään kymmenen ja enintään kuusitoista osallistujaa, sillä erityisryhmän onnistumisen kannalta oli suunniteltava sopivankokoinen toimiva ryhmä ja sille vetäjät. Lupauduin kurssin johtajaksi, ja oikeaksi kädeksi sainkin mukaan Leena Toropaisen jolla on pitkäaikainen kokemus erityisryhmien kanssa toimimisesta.

Kurssille osallistujat koostuivat oululaisista, eri-ikäisistä ja innostuneista mukaan lähtijöistä. Mietimme kuljetusta Oulusta Kajaaniin ja takaisin mahdollisimman vaivattomasti ja edullisesti, niin päädyimmekin omien autojen käyttöön matkojen tekemiseksi. Yksi autoista jouduttiin vaihtamaan Vaalassa taksiin, eli elämyskurssi pyörähti käyntiin jo alku taipaleella, vaan tulimme vähän aikataulussa jäljessä mutta mukaan ehtineinä perille. Marssiharjoituksista jäimme pois matkasta, mutta perässä tulimme reippaasti ja innolla saamissamme maastopuvuissa joka oli jo melkoinen ihmettelynaihe näille osallistujille.          

Ensimmäinen päivä alkoi muiden mukana, kunnes seuraamme liittyi Satu Hujanen joka johdatti meitä kierroksella ympäri varuskuntaa kertoen mielenkiintoisesti eri kohteista ja kurssilaiset innolla tekivät Sadulle paljon kysymyksiä, sillä tämä kaikki oli uutta ja ihmeellistä.Seuraavana oli vuorossa tulipalon ehkäisy ja kuinka tulee toimia jos tulipalo syttyy, ryhmälle kertoi Tarja Lukin mielenkiintoisesti luentosalissa. Runsaiden ruokailujen sekä iltapalan jälkeen jokainen oli valmis jo nukkumaan tuvan hiljaisuudessa.

Toisena aamuna herätys alkoi reippaalla musiikilla johon kaikki heräsivät, ja ihmetys oli suuri mihin nyt lähdettäisiin. Marssittiin vaateet puettuamme reippaasti aamupalalle ja sen jälkeen itsepuolustusta harjoittelemaan urheiluhalliin pehmeälle alustalle ja hyvin se sujui kaikkine kuperkeikkoineen sekä keppijumppa kokeiluineen. Heidi Eronen oli taitava opettaja ja halusi myös opastaa kuinka voidaan eläimiä turvallisesti kohdata. Ruokailua välissä ja lähdimme katsomaan Heidin kanssa kuinka hienoja kalustoja varuskunnan alueelta löytyy, monet hienot kuvat otettiinkin isojen autojen luona.

Ensiaputaitoja opeteltiin oikein kunnolla kädestä pitäen ja potilasta elvyttäen, kaikki osallistuivat hienosti harjoituksiin ja 112 tarroja liimailtiin useisiin kännyköihin ja lompakkoihin muistuttamaan minne soitetaan hätätilanteessa.

Illanvietto yllätti varmasti kaikki meidän ryhmässä, niin mukavaa oli ohjelma. Muistoja monella oli isän tai isoisän kertomuksista minkälaista on oikea sota. Taas valokuvia tuli ottaa kun lupa saatiin kuvata myös esiintyjistä ja vaikka olemalla heidän kainalossa. Sauna odotti lämpimänä ja melkein kaikki ryhmäläisemme sinne lähtivätkin, tie oli liukas ja onneksi ei kukaan päässyt kaatumaan kun varoen kuljimme toisiamme tukien. Porukka oli iltapalan jälkeen ihan valmista untenmaille ja odottamaan viimeistä elämyspäivää.

Kolmannen päivän aamuna herätys oli lempeämpi eikä kovaa musiikkia, sitten tulikin laittaa vaateet päälle ja aamupalalle. Hienosti osasimme marssia kun kävimme syömässä varuskunnan ruokalassa, oppi alkoi mennä perille.

Oli hyvä aloittaa jo pakkaaminen ja petien tyhjennys jo aamusta, sillä emme olleet mikään nopea ryhmä. Sitten tuli jo lähteä kuuntelemaan isä Penttiä luentosalille jonne saimmekin autokyydin, pieni haaveri pääsi sattumaan Helille kun sormet jäivät ovenväliin autossa, mutta apu oli heti lähellä ja hoito tapahtui niin nopeasti että kaikki olivat ihmeissään myös itse loukkaantunut. Luento johdatteli ajattelemaan läheisiä ihmisiämme ja kuinka kohtaamme heitä arjessa, sehän onkin erityisen tärkeää vammaisille ihmisille.

Palautteita teimme yhdessä ja erikseen, sillä kaikki eivät osanneet kirjoittaa vaan kertoivat kokemuksiaan. Todistuksien jako oli juhlallista puuhaa ja tunne että kohta kaikki päättyy teki olon haikeaksi. Loppujuhlaan osallistuttiin hienosti ja tunnelma oli käsin kosketeltavissa, kiitospuheita kuunneltiin tarkkaavaisesti ja suorassa koitettiin rivissä myös pysyä. Kiireesti lähdettiin pakkaamaan loput tavarat ja palauttamaan varastolle josta olimme ne hakeneet.

Kotimatkalle päästiin hyvissä ajoin ja illansuussa jokainen oli päässyt omaan asuntoonsa turvallisesti elämyksiä ja arjen turvallisuutta harjoitelleena, oltiinhan yhtä hyvin erilaista kokemusta rikkaampia.

Melkein kaikkia olen tavannut myöhemmin Linna-harjoituksen jälkeen, joitkin jopa useitakin kertoja. Paljon on puhuttu kuinka ihmeellinen kokemus oli, mitä kaikkea kurssin aikana tehtiin ja opittiin. On tullut paljon toivetta päästä uudestaan mukaan Nasta-harjoituksiin niin mukavaa oli, ja myös kaverit ovat halukkaita pääsemään mukaan näihin harjoituksiin, kun ovat kuunnelleet kertomuksia ihmeellisestä matkasta Kajaaniin ja varuskuntaan.

Toivotaan että jatkossa huomioitaisiin myös erityisryhmien tarve päästä mukaan kursseille ja saada samanveroisina mahdollisuus osallistua harjoituksiin, sillä jos jotkut, niin juuri he tarvitsevat arkeensa turvallisuuden tuntua. Kaikki sujui suunnitelmien mukaisesti ja vaikka ryhmä työllistikin enemmän kuin ehkä tavallinen ryhmä, on hyvä mieli kun on voinut olla tarjoamassa hienoa kokemusta näille ihmisille. Kiitos vielä kaikille suunnattomasta avusta jota saimme, ja myötämielisyydestä ryhmää kohtaan, se mahdollisti että onnistuimme kun ensikertaa kokeilimme erityisryhmän mukaantuloa harjoituksiin ja kaikille jäi hienoja muistoja onnistuneesta Linna tapahtumasta.

Lämpimin terveisin kurssin johtaja Hannele Salmi